perjantai 4. maaliskuuta 2016

Nukeille uutta päiväkotiin

Tällä viikolla olen ollut eri päiväkodissa hiihtoloma-päivystyksessä, koska "oma " päiväkotimme oli kiinni. Onneksi myös monella lapsella oli hiihtoloma, ja kun meitä aikuisia oli melkoisen runsaasti töissä, niin hyödynsin ajan ja ompelin pikku päiväkotiimme erilaisia tarvikkeita nukeille. Se oli myös joidenkin lasten mielestä hyvin eksoottista puuhaa. Eräs tyttö ojenteli minulle kankaanpaloja ja sanoi että annan sulle näitä lankoja! Ehkä hänen kotonaan harrastetaan enemmän puikoilla neulomista. Yksi poika kyseli että kuinka nopeasti tuo naula hakkaa, tarkoittaen neulaa. Kaasun polkeminen oli myös kovin kiinnostavaa.
Omassa päiväkodissamme olen antanut lasten myös itse ommella koneella. Se on kovin suosittua puuhaa, varsinkin pojille, koska saa ohjata ja painaa kaasua.  Lapset istuvat sylissäni, ja kaasupoljin on nostettu jakkaralle , niin että he ylettyvät itse polkemaan.  Aina kun pitää ottaa nuppineula pois pitää tietenkin lopettaa kaasuttelu. Tämä onnistuu jo kolmevuotiailta! Olemme ommelleet mm rimpsuhameet kuminauhavyötäröllä. On ilo nähdä niitä tyttöjen päällä ihan normi - päiväkotipäivänä. Lahjoitin tietenkin kankaat niihin omista ylitsevuotavista varastoistani, eikä tullut vielä edes lovea! Pojat ompelivat tuolloin dinot huopakankaasta hattuihinsa.
Lasten kanssa olemme ommelleet mm kassit, äideille kauratyynyt, isille kynäpenaalit jne. Tavoitteeni on että kaikki lapset saisivat ompelusta ja yleensä käsitöistä positiivisen kokemuksen. Vihaan sanontaa "rättikässä". Se on tosi alentava ja halveksiva nimitys, jota jopa jotkut opettajat käyttävät tarkoittaen tekstiilitöitä.
Toivon että meidän päiväkodin lapset odottavat innolla  ensimmäisiä ompelutunteja ja kun opettaja kysyy että kuka on aiemmin ommellut, kaikki kädet nousevat ylös!
No tulihan taas vuodatettua lempiaiheestani, mutta törmään jatkuvasti tilkkukursseillani ihmisiin , joille on saattanut jäädä vuosikymmeniä sitten koulun käsitöistä ikävä tunne.  Sukka on jouduttu purkamaan tai ompelukset ratkomaan moneen kertaan ja oppilaalle on jäänyt sellainen tunne että ei
osaa tehdä käsitöitä. Sitten ehkä kymmenien vuosien kuluttua uskalletaan kokeilla uudestaan. Onneksi!

Leivostekniikka- nukenpeitto
Kolmiulotteinen rusetti-nukenpeitto
Kolmiulotteisia rusetteja, verhoilukankaan mallipaloista

7 kommenttia:

  1. Hienoja peittoja nukeille, kauniita!

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti joku tenava saa kipinän tähän niin mukavaan harrastukseen :) Hienoa, että riittää aikaa ja intoa opettamiseen !

    VastaaPoista
  3. Olet kyllä aivan oikeassa kirjoituksessasi. Hienoa että olet ottanut tehtäväksesi ohjata lapsia käsityön antoisaan maailmaan:)

    VastaaPoista
  4. Olet kyllä aivan oikeassa kirjoituksessasi. Hienoa että olet ottanut tehtäväksesi ohjata lapsia käsityön antoisaan maailmaan:)

    VastaaPoista
  5. Tuo on arvokasta työtä, mitä teet. Kyllä lapset oppii monenlaisia taitoja, kun vain saavat harjoitella. Meillä opma tytär ompeli 5 vuotiaana innokkaasti nukeille vaatteita. Hienot peitot teidän nuket saivat.

    VastaaPoista
  6. Onpa upeeta että viet ompelua päiväkotiin. Todella hienoa ja varmasti palaute lapsilta myös. Muistan itse kuinka tykkäsin jo 5-6 vuotiaana ompelusta.

    VastaaPoista
  7. Kiitos kannustavista kommenteista. Aion tätä ompeluoppia jatkaa, niin kauan kunnes se kielletään (ja ehkä vähän senkin jälkeen)!!!

    VastaaPoista