torstai 14. heinäkuuta 2016

Herkkujen yö!

Kylläpä kesä kuluu nopeasti. Sateisia, mutta onneksi suht lämpimiä päiviä piisaa.
Kun laskeuduin Mäntyharjulta maan pinnalle, alkoi heti suoraan suunittelupalaveri Herkkujen yö tapahtumasta, johon olin lupautunut mukaan jo vuosi sitten.
Ensimmäinen viikko meni sitä tapahtumaa suunitellen ja valmistellen ja tietysti myös stressaten! Säätiedot eivät paljoa tapahtumaamme kunnioittaneet, mutta kuin ihmeen kaupalla viimeinen sadekuuro tuli 17.45 kun tapahtuma alkoi klo 18.00. Seuraavan kerran vettä tuli 00.45 ja silloin olin jo kotona peitto korvissa.
Hauholla on jo vuosia pitkä perinne Herkkujen yö-tapahtumasta , jossa on noin 7-9 eri kohdetta, joilla kaikilla on erilaisia herkkuja tarjolla heinäkuun toisena perjantaina klo 18.00-24.00. Ihmiset kiertävät eri paikoissa ja syövät useammassa paikassa aina jotakin.
Me olimme nyt aivan uusi kohde ja ehkä siksi paikka kiinnosti kovastikin.  Järjestimme tapahtuman ystäväni maalaistalon pihapiirissä. Se oli tosi idyllinen paikka ja myös talon saliin saattoi mennä jos pelkäsi kylmää ulkoilmaa.Saimme oikein yleisöryntäyksen ja vaikka olimme varanneet runsaasti tarjottavaa, niin kuitenkin n. kymmenen aikaan lähes kaikki oli loppunut.
Ideana meillä oli tarjota lähiruokaa, niin läheltä kuin se vain onnistuisi.
Meillä oli tarjolla savulammasta, salaatteja ja hämäläisiä pitojuustoja,  louhisaaren juomaa , omenamehua ja lähdevettä, mallasleipää ja tervaleipää.
Pöytä on katettuna!
Jälkiruuaksi sai erikseen ostaa ternimaidosta tehtyä uunijuustoa mansikkasurvoksen kera.
Ruoka loppui ehkä siksi, koska suurin osa väestä kävi ottamassa myös santsikierroksen, vaikka siihen hintaa kuului yksi annos. Laitoimme edullisen hinnan siksi, että ihmiset raskisivat syödä monessa paikassa. Tarkoitus ei ole, että yhdessä paikassa syödään napa kireäksi, koska ideana on  käydä useammassa paikassa.
No, ei sille nyt enää mitään voi, että monet santsasivat samaan hintaan! Jos tapahtuma järjestetään ensi vuonna, täytynee laittaa annostelijat pöytään. Minä en kyllä valitettavasti voi osallistua ensi vuoden tapahtumaan, koska olen vielä Mäntyharjulla kurssin pidossa tuon viikon ja tulen vasta kotiin juuri parahiksi kun herkut on jo pöydässä!
Kaiken kaikkiaan tosi kiva tapahtuma ja saimme paljon positiivista palautetta.

torstai 23. kesäkuuta 2016

Väliterveiset Mäntyharjulta!

Pälkäneen kurssin nalleja, huom rannekoru, silmäripset ym
Elelen tässä juuri vuoteni parasta aikaa. Eli kesätilkkukurssiaikaa. Tänä vuonna se on unelmapitkä, eikä yhtään tunnu työltä. Aina ihmettelen sitä että tästä vielä maksetaankin! On ihan erilaista pitää viikon mittainen kurssi aurinkoisella Mäntyharjulla, kuin ajella marraskuisilla liukkailla ja pyryillä ja pimeillä eri paikkakunnille kursseilemaan kolmeksi tunniksi kerrallaan. Toki sekin on kivaa silloin, mutta ainahan sitä kesää ja viikon kurssia vartoileepi.

Ekalta kurssilta jäi peräti kolme ihmistä vielä toiseksi viikoksi kurssille tietäen että ohjelma on täysin sama! Sitä oli kuitenkin sen verran runsaasti että hyvin riitti tekemistä kahdeksikin viikoksi.
Tämä kolmikko sattui vielä olemaan sitä sarjaa jolla huumorin kukka kukkii runsaita kukintoja, ja niinpä välillä iltasella naurettiin melkein pissat housussa tätä kolmikon itsenimeämää "tarkkisluokkaa" ( Nuoremmille lukijoille tiedoksi , että ennen vanhaan nk häirikköoppilaat joutuivat tarkkailuluokalle, nykyäänhän ei sellaisia enää ole, mutta tilkkukurssillahan on kaikki mahdollista).

Nauramalla tarkkislaisten juttuja saimme varmasti useita vuosia lisää. Sitä paitsi yksi fysioterpeutti sanoi kerran, että nauraminen rentouttaa tehokkaasti hartiat. Olen joskus osallistunut myös naurujoogaan jonakin tyky-päivänä, ja siinähän aloitetaan nauraminen vähän keinotekoisesti, mutta kun vähän aikaa päästelee tekonaurua, niin kyllä se siitä oikeaksikin nauruksi muuttuu. Rentouttaa lihakset tehokkaasti! Iltapalapöydässä ei tarvinut tekonauraa, kun mm. ihmettelimme Mäntyharjun apteekin nuoria miestyöntekijöitä, joita oli useampikin samana päivänä töissä. Mitäs muuta keski-ikäiset naiset tarvitsevat, kuin juttua siitä kuinka kaikkien pitikin juuri Mäntyharjulla mennä verenpainelääkkeitä, silmätippoja tai allergialääkkeitä hakemaan lisää. Kiitos sähköisten reseptien homman voi hoitaa Mäntyharjulla vaikka olisi muualta Suomesta reseptin saanut!

Kaksi viikkoa Mäntyharjulla hurahti tosi nopeasti. Juhannusviikolla olikin sitten vuorossa Pälkäneen 3-päiväinen kesäkurssi, jolla oli paljon vähemmän osanottajia, mutta valmista tuotetta syntyi hurjaa vauhtia. Kurssi oli ensimmäinen kesäkurssi Pälkäneellä, mutta ei toivottavasti viimeinen.  Tilat olivat aivan huiput, ainoa ongelma oli, että ei voinut yöpyä kurssipaikalla! Ensi kesäksi voi jo ilmoittautua Valkeakoskiopiston sivuilta taas juhannusviikon 3-päivän kurssille. Myös Pälkäneen ja Kangasalan talvikursseille voi jo ilmoittautua!

Tänään tarjosin itseäni kurssinpitoon myös Päivölän opistoon, ja heti tärppäsi sopiva viikonloppu. Eli 21.-23.10.2016 tilkkuillaan farkkujen kanssa Päivölässä. Se kurssi löytyy myös netistä opiston sivuilta. Minulla on monta kivaa ohjetta farkuista toteutettavaksi ja lisää aion kesän ja syksyn aikana haalia!

Mäntyharjun kesäkurssien (kesälle 2017) ilmoittautuminen alkaa JO ENSI TIISTAINA 28.6.2016 klo 12.30. Jotkut  suunnittelivat että haluaisivat kahdelle kurssille ensi kesänä. Toivoisin että ensin ilmoittauduttaisiin vain yhdelle kurssille, ja koska tilanteet muuttuvat varmasti talven aikana, niin sitten jos tilaa vielä kesän alussa on voisi ilmoittautua toisellekin kurssille. Tämä siksi että mahdollisimman moni saisi paikan kesäkurssilta. Tuntuisi tosi pahalta, jos joku ei pääsisi kurssille ollenkaan ja joku toinen olisi kaksi viikkoa. Tietysti jos tilaa on SAA TOKI tulla kahdellekin viikolle, mutta ettei kävisi niin kuin ainakin yksi kurssilainen oli koko talven varannut 2 viikon paikkaa, mutta toukokuussa joutuikin perumaan molemmat paikat.
3 naisen tavarat Mäntyharjulle!


sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Kurssivalmisteluita

Näin toukokuussa kaikki liikenevä aika menee kurssivalmisteluja tehdessä. (Tämä on hyvä alibi pihatöitä vastaan!)
Suuri koitos; 3 viikon kurssia Mäntyharjulla ja yksi 3-päiväinen Pälkäneellä on edessäpäin.
Viime viikonlopun pidin kurssia Päivölän Kansanopistolla Valkeakoskella ja sain siitä ihan mukavaa palautetta.
Viikon kurssin valmistelussa on paljon tehtävää. Laadin monisteita, teen keskeneräisiä töitä, siis siksi että kursilaiset voivat nähdä työn eri vaiheessa ja useasta mallista teen vielä ihan valmiinkin tuotoksen. Lisäksi teen  kaikenlaisia taulukoita eri asioista. Kuten esimerkiksi kuka yöpyy koululla, kuka on saanut kurssikirjeen ja vastannut minulle saaneensa sen. Lisäksi minulla on taulukko kurssin ohjelmasta, ja siinä on eri sarakkeet että olenko tehnyt kyseisestä aiheesta monisteen , olenko tehnyt aiheesta vaihemallin, olenko tehnyt aiheesta valmiin mallin ja onko ne jo pakattu Mäntyharjulle lähteviin koreihin. Erilaisia malleja Mäntyharjun ohjelmassa on peräti 28! Niitä ei tietenkään ole tarkoitus toteuttaa mitenkään yks´ yhteen, mutta siinä on vinkkejä ja onpa taas jännä nähdä miten kurssilaiset niitä muokkaa, soveltaa ja inspiroituu. Monenlaista on taas näytillä kun kurssin tuotoksia lopuksi kuvataan.
Usein kun laitan töistäni kuvia facebookiin, instagramiin tai tänne blogiin saan kyselyjä ympäri Suomen että saako tuosta ohjeen? Olen niin ikävä ihminen että en lähettele ohjeita ympäriinsä enkä laita niitä nettiin, koska tämä ohjeitten laatiminen ja niitten jakaminen  on minun työtäni, jolla yritän ansaita elantoani. Sen tähden pidän tiuhaan kursseja ja mainostan niitä että sinne voi tulla opettelemaan erilaisia tilkkujuttuja.
Sitten usein niinkuin nytkin Mäntyharjun kurssilaiset ja joku Päivölän kurssilainenkin pyysi tai pyytää jotakin muuta ohjetta kuin on kurssin ohjelmassa. Siihenkään en ole lähtenyt, koska minulla on ihan varmasti tuhansia ohjeita ja malleja, joten en voi olla sellainen ohjeautomaatti että aina saa sitä mitä pyytää. Olen sitä mieltä että jos jollekin annetaan jotkut eri ohjeet, kuin muille niin, reiluuden nimissä ne pitää antaa kaikille sillä kurssilla opiskeleville. En tykkää sellaisesta supsuttelusta että tässä sinulle nämä ohjeet älä kerro muille. Myös jos  joku ulkopuolinen tulee käymään kurssilla niin en anna kurssin monisteita vierailijoille. Se vasta epäreilua olisikin että toiset maksaa joskus useamman satasen kurssista ja sitten toiset käy pyytämässä ohjeet ilmaiseksi. YMMÄRRÄTTE varmaan mitä tarkoitan. En halua olla niuho enkä väitä että ohjeet olisivat omakeksimiäni, mutta toteutus on ja moniste, joita laadin heikoilla tietokoneen käyttökyvyilläni tuntikausia. Usein deletoiden ja hikihatussa niitä laadin.
Joskus ehkä tulevaisuudessa, voisi kokeilla jonkun videon laatimista youtubeen, mutta sen pitäisi olla niin tasokas että se saisi tuhansia klikkauksia ja niillä voisi sitten tienata. Vielä ei ole sen aika , vielä joudun ihan käsipelillä kantamaan ohjeet ja monisteet kurssipaikalle. Vielä en ole niin taitava monisteen tekijä että ohjeeni toimisivat kuin kirjan sivut. Sanon aina että minun ohjeisiini kuuluu opetus mukaan, ne eivät ole niin idioottivarmoja että vain niiden perusteella voisi jotakin tehdä.
 En myöskään lähde sille linjalle että kantaisin kansiokaupalla ohjeita kurssille ja sieltä jokainen valitsisi mieleisen ohjeen. Ei, minun kurssillani on laadittu yleensä hyvin runsas ja monipuolinen ohjelma, mikä käydään läpi kaikkien kanssa ja SITTEN VOI VALITA mitä ja miten toteuttaa mitäkin.
Mäntyharjun 6.6. alkavalla ja 13.6 alkavalla kurssilla on muuten muutama peruutuspaikka vapaana , ja Pälkäneen kurssilla joka on 20.-22.6. on useampikin vapaa paikka. Ei muuta kuin Mäntyharjun kansalaisopiston sivuille tai Valkeakoskiopiston sivuille ilmoittautumaan!
Tukirautalaukku Unkarin taitteluilla, Mäntyharjun ohjelmasta

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Huhtikuu hurahti

Kylläpä hurahti huhtikuu nopeasti. Miten se sillä lailla menikin?
Viimeiset talvikurssikerrat oli ja meni ja sitten vähän käytiin haistelemassa uusia kevään tuulia Frankfurtissa. Sieltä löysin muutamia uusia hyviä tilkkukirjoja. Ehkä haalin niitä vähän turhankin paljon, olenhan jo melkein päättänyt että en osta uusia kirjoja, kun kaikki ohjeet löytyy netistä. MUTTA koska olin isännän kanssa reissussa ja olimme vain 8kg:n käsimatkatavaroilla, niin täytyi vähän niin kuin uhallakin ostaa jotakin pientä ( ja kevyttä?)Kyllä sinne laukkuun yllättävän paljon mahtuu kun lähtee kotoa melkein tyhjällä laukulla!
Huomasin muuten että ensi pyhäinpäivänä on Frankfurtissa suuret käsityömessut, joissa on myös mittava tilkkuosasto. Sinne on sitten tosi helppo mennä. Meidän hotelli oli Manhattan ja se oli ihan rautatieaseman vieressä ja siitä oli pikku kävelymatka messuhallille. Elättelen toiveita , että jos saan kaverin jostakin niin lähden pyhäinpäivän tienoossa piipahtamaan Frankfurtissa uudelleen!!
No tämä loppu huhtikuu kuluikin sitten sairasvuoteella HIRVEÄN yskän kourissa. virallinen tautinimi oli kurkunpään tulehdus ja se vei lähes äänenikin. Ihan tohtori kirjoitti sairaslomaa ja pitkästä aikaa olin pois päiväkodistakin omalla vuorollani ( Mähän teen puolikasta siellä)
Kun oikein kovasti olen yskinyt niin uskokaa tai älkää mulla tuli ensin kyljet kipeiksi ja sitten nyrjähti selkä  siis yskiessä!! Viime yönä heräsin tunnin välein kun kyljen kääntäminen sattui kovasti. Nyt on ehkä jo vähän parempi olo ja äskön ihailin pihallamme punaisia sinivuokkoja. Niitä on kasvanut meidän pihassa aina, mutta muualla en ole nähnyt! Onkohan niitä?

puna-ja sinivuokkoja Alvettulassa

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Pärnälux

Viime viikonvaihde vähän jatkettuna molemmista päistä kului Mäntyharjun takametsissä! Meillä oli jo todella perinteeksi muodostunut keskeneräisten leiri. Leiri sai alkunsa kesäkursseista joita aluksi järjestettiin Ristiinassa ja myöhemmin Mäntyharjulla. Opettajana oli Hilkka Dorey monet vuodet. Kursseilla tuli aina todella runsaasti aloitettua töitä, jotka jäivät usein kesken. Monta vuotta suunniteltiin että tarttis tehdä keskeneräisten leiri, jossa jatkettaisi näitä töitä.
Vihdoin saatiin toimeksii ja järkättiin eka leiri synkkänä syksyviikonloppuna Mäntyharjussa Lärvätsalon seuratalolla. Sinne ei voitu mennä toista kertaa koska siellä oli niiiiin huono yleisvalaistus, että vaikka ostimme paikallisen lamppukauppiaan kaikki pöytävalot niin siltikin oli huono valo.
Muutaman kerran kokoonnumme Iso-Pappilassakin , mutta siellä on se ongelma että sisävessaan täytyy mennä ulkokautta ja ne, jotka käyvät yöpissalla, eivät olleet siitä kovin innoissaan.
Sitten keksittiin Pärnämäen kylätalo, joka kai viralliselta nimeltään on joku Enoveden kylätalo, mutta se sijaitsee Pärnämäen kylällä (?)Se on todella sysimetsässä, sieltä on muutama kymmenen kilometriä mihinkään kauppaan, niin että ei tule lähdettyä ihan pikkumieliteon takia ostoksille.
Se on muuten hyvä paikka, PAITSI  pöydät on tosi huonoja , koska niiden jalat ovat huterat ja ommellessa pöytä kiikkuu, kuin olisi laivassa.Pöytiä on myös liian vähän, samoin tuoleja. Olemme paikallisille miehille esittäneet useaan kertaan toiveen , että korjaisivat pöydät, mutta he eivät ota meitä kuuleviin korviinsakaan!
En tiedä  mistä löytäisi sellaisen seuratalon jossa olisi hyvät pöydät ja tuolit, sisävessat ja suihkut ja jonkinlainen keittiökin.
No joka tapauksessa, toistaiseksi olemme kokoontuneet Pärnikseen ( jossain vaiheessa Karnaluksin kangaskaupasta nimi johdettiin Pärnäluxiksi. On jotenkin niin luksusta kun saa monta päivää vain keskittyä ompeluun hyvässä seurassa!)
Meitä on n 15-20 naista , jotka vähän vaihtelevasti pääsee mukaan, ja edellämainittujen ongelmien (pöytien puute ) takia joukkoa ei voi yhtään kasvattaa.
Kesäkurssin opekin vaihtui jo monta vuotta sitten, mutta silti vaan keskeneräiset työt lisääntyvät kesä kesältä! Siinä opeasiassahan kävi niin että vuonna 2012 juuri kun olin matkalla kotiin Tanskan Aalborgin NQT (Nordisk Quilt treff ) tapahtumasta Paula Mäntyharjulta soitti ja kertoi että Hilkka Dorey oli sairastunut eikä voisi pitää enää kesäkurssia. Hän kysyi voisinko minä pitää sitä?
Kysymys tuntui silloin ihan mahdottomalta! Miten minä joka olin jo lähes 10 vuotta käynyt kesäkurssilla koko ajan melkein samojen naisten kanssa, voisin yht´äkkiä alkaa heille opettajaksi?
Olin toki jo monta vuotta opettanut Vanajavedenopiston ja Wellamo-opiston talvikursseilla, mutta silti kesäkurssin vetäjän saappaat tuntuivat kohtuuttoman isoilta. Paula uskoi minuun koko ajan ja rohkaisi minua ryhtymään toimeen.
Tartuin härkää sarvista ja yritin tehdä sellaisen ohjelman kurssille jollaisen itsekin haluaisin käydä läpi, jos lähtisin kurssille toiselle puolelle Suomen. Eli siis mahdollisimman monipuolisen ja montaa erilaista vaihtoehtoa sisältävän. Ehkä se on toiminut, koska osallistujamäärä on tasaisesti noussut kesä kesältä.
2012-16 henkeä
2013- 21 henkeä
2014- 29 henkeä ( 2 kurssia)
2015- 38 henkeä ( 2 kurssia)
2016- 61 henkeä on ilmoittautunut ( 3 kurssi)
No mutta siis Pärnäluxhan nyt oli aiheena. Tulihan se nyt vaan kaikille selväksi MIKSI lähden ajamaan torstai -iltana 9:ltä iltakurssini jälkeen 2 tuntia päätyäkseni synkän kuusimetsän keskelle lopetetulle koululle n klo 11?!?! Siellä on tutut kaverit, tutisevat pöydät, hyvää ruokaa, paljon keskeneräisiä töitä, iloista rupattelua ( ei todellakaan voida puhua mistään retriitistä) leirikoulupatjat penkille nostettuna ja aikaa keskittyä vain ompeluun. Siksi siis. Paluumatkalle lähdin vasta maanantaina aamupäivällä. Jarruttelin vähän Lahden Karismassa (kauppakeskus) ja tulin jo iltapäiväksi Hämeenkosken koululle jatkamaan ompelua ja odottamaan iltakurssilaisia sinne!
Pienenevän väkkärän palat edistyivät Pärnäluxissa


maanantai 28. maaliskuuta 2016

Tilkkukursseja!

Tilkkulatu tuli suksittua viime viikonloppuna kunnialla läpi. ( Eli siis valtakunnalliset tilkkupäivät ) Pidin siellä työpajan , jonka pitäminen jännitti yllättävän paljon. Olihan paikalla 16 taitavaa tilkkuilijaa ympäri Suomen , joista en montaakaan etukäteen tuntenut. Olin valmistautunut mielestäni hyvin, mutta silti vaan tilanne oli niin kuumottava, että kädet tärisi ja puhetta tuli tulvimalla. Lähes kaikki saivat kuitenkin pussukan tehtyä ja olivat jokseenkin tyytyväisen oloisia. Kiva ja jännittävä kokemus siis.
Tänään sain laitettua mainoksen Päivölän kurssista Facebookiin. Se on siis 13.-15.5. 2016. Tehdään mm tilkkuiljan lompakko ja tilkkunalle muunmuassa. Toivotaan että muutama vielä innostuu tulemaan mukaan että saadaan kurssi toteutettua!
Tänään päivittelin myös Vanajavedenopiston kurssejani. Ihan kivasti saan nyt sillekin suunnalle lisää ryhmiä. Menneellä viikolla varmistui myös että kesälle 2017 saan myös 3 kurssia Mäntyharjulle. Tietenkin sillä edellytyksellä että väkeä ilmoittautuu tarpeeksi. Kesän 2016 kursseille on jo kaikille kursseille 20 ilmoittautunutta (paitsi ekalle 21, mutta ehkä yksi peruu).
Lähinnä sitä kurssia varten olen tässä ommellut ja tehnyt suunnitelmia. Yksi epäonnistunut versio nähdään  kuvassa. Se odottaa päätöstä sangoista!
Mäntyharjun kurssin kanssa ohjelman suhteen on yleensä positiivinen ongelma: Mitä jättää pois ettei tule liikaa ohjelmaa, kun aikaa on vain 5 päivää (ja yötä)
Sangat vielä nuppineuloilla, ei vielä varmat!

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Kankaan värjäystä

Muutama viikko sitten olin Pälkäneellä värjäyskurssilla, Kirsi Tahkolan innostavassa opissa. Siellä sai sössätä sydämensä kyllyydestä värejä, sidontoja ja keittelyitä. Välillä oli ihan Milla Magia fiilis kun padat porisivat joka hellalla koko kotitalousluokan täydeltä. Kiitos opettajalle , joka antoi luvan tulla tiloihinsa. Se ei onnistu ihan joka kunnassa!
Kankaan värjäykseen hullaantuu ihan samoin kuin johonkin uuteen tilkkutyötekniikkaankin.  Tuntuu että jatkossa en osta enää kankaita vaan värjään kaikki itse. Kyllä tämäkin huuma sitten haihtuu, niin kuin moni muukin uutuus, mutta on ne vaan niin ihania ne kankaat. Jännä juttu muuten, kun aina ne muut kurssilaiset saavat omasta mielestään rumia kankaita ja ne samat kankaat näyttävät toisen mielestä juuri upeilta ja parhailta. Joskus harvoin joku on tyytyväinen omaan tuotokseensa. Vai onko tämä vain hämäläinen piirre? Aina pitää sanoa että eihän tämä nyt oikein onnistunut ja ei tästä tullut sellainen kuin halusin. Olen huomannut että itäsuomalaiset eivät ole näin omia töitään aliarvioivia. Siellä saatetaan sanoa että täst tuli hyvä, tästä mie piän!! Tai tähän mie oon tyytyväinen! Otetaan me hämäläiset oppia itäsuomalaisista siskoistamme ja tykätään omistakin tuotoksistamme!
Ystäväni Maija opetti kivan grillipihtivääntökikan - kiitos!
Vasemmanpuoleisessa  hillopurkinkansisidontaa


Perusnarusidonta oranssissa