Terveiset jumpalta

Pakkaset ovat vaihtuneet vesisateeseen ja ihan mielettömän liukkaaseen keliin. Tulin juuri nastapiikkikengillä oman kylän seuratalolta jumpalta. Muunlaisella kulkupelillä olisi ollut mahdotonta päästä kotiin. 

Jumppa on minulle aina ollut järjensanelemaa pakkopullaa. Tiedän että siitä kuuluisi tykätä, ja sen jälkeen kuuluisi olla joku maailmoja syleilevä olo. Minulla on tukka ja paita märkänä, eikä mitenkään erikoisen ihana olo, mutta tulipahan taas käytyä. Koko jumpan ajan vilkuilen kelloon ja ajattelen aina että nyt en vilkaise, katson vasta kun on kulunut pitkä aika... sitten katson ja on taas kolme minuuttia jumpasta mennyt! Kun on kulunut vartti, muutan sen tilkkualustan tuumiksi ja ajattelen 1/4 osa tuumaa jumpasta kulunut... Vaikea varmaan käsittää tälläistä ajatustapaa, mutta kun on koko ajan ne tilkut mielessä. Jumpan piristykseksi tein jumppamaton kuljetusputkikassinkin. Sitä on mukava katsella kun odottaa että ne hikiset minuutit kuluisivat loppuun. Ohjaaja jumpassa on aivan loistava, vika ei siis tietenkään ole hänessä vaan minussapa tietenkin. Kyllä se jumppa ihan varmasti notkistaa tätä ompelun kangistamaa kehoa, mutta paljon mieluummin senkin ajan ompelisin.

Pakkaset jatkuu

Aikaan jolloin mulla oli vielä älytön puhelin, tein sille tälläisen hexagon-kaulakon. Olen aikamoinen hexagon-fani. Se käsinompeluvimma tarttui joskus kauan sitten kun menin tilkkupäiville Rovaniemelle (vuosi?). Sinne mennessä olin VAHVASTI sitä mieltä että käsin en ompele, jos vaan koneella pystyy. Siellä oli muistaakseni Sodankylän tillkutähtien hexagon-baari, missä tosi moni "vain koneelle ompelija" rokotettiin ikuiseen käsinompeluhimoon.  Olivat tehneet tarvikepaketteja pikkuruisille hexagon paloille. Paluujunamatka ommeltiin isolla porukalla KÄSIN. Siitä se sitten lähti. Kiitos siitä!

hexagon-kaulakko

Marimeko-kankaista tuli kivan värikäs laukku

Pellavasta ja ruutukankaista olikin vähän haastavampi tehdä laukku

Talvi-iltapäivän lisäys

Vauvan peitto 3 palan heksagoneilla

Talvipäivän tallennus

Ajattelin laittaa tähän muutaman kuvan parin vuoden takaisesta näyttelystäni. Näyttelyn nimi oli Tilkkuhullu 20v.  Sain ystävän neuvon että kuvat pitää pakata, että paremmin mahtuvat tänne. Toisen ystävän kanssa yritettiin, mutta ei onnistuttu. Nyt odotellaan apupoika- Anteroa, josko hän osaisi neuvoa kuinka kuvat survotaan riittävän pieneen muotoon.
Nyt on kirjoitusvimma päällä, niin uhkarohkeesti laitan muutaman kuvan ihan suoraan koneelta ilman mitään pakettia. Yksi blogikirjoitus jo tässä hävisikin kun huitasin hiirtä liian varomattomasti.
Nyt tarkkana:

Näyttly järjestettiin paikallisella Alvettulan
 seuratalolla, ja narikkaan saatiin tälläinen
 verho/tyynynurkkaus

Heksagon peitto, käsinommeltu koneella tikattu

Poikamiehen peitto opiskelupoksiin

Kuva tilkkuilijoiden lompakosta

Sisällä lompakossa on korttitaskuja, kolikko-osasto ja seteliosasto

Kansiläpässä olen käyttänyt kaitaleista punottua mallia

Muutama kuva

Laitanpa harjoituksen vuoksi muutaman kuvankin tähän

Leijuva palikka

Sähköpianon suojus " Isot koskettimet"

Vauvanpeitto kaarevilla kolmioilla

Blogin henkiinherätys

Nyt olen tullut siihen pisteeseen tässä some-maailmassa, että alan opetella tätä blogin pitämäistä oikein tosissaan. Yli vuosi sitten olin jo Wellamo-opiston kurssilla tätä asiaa opiskelemassa, ja näin kauan se on hautunut (olen hämäläinen). Sen jälkeen olin Valkeakoskiopiston some kurssilla, missä liityin facebookiin ja instagramiin. Niitä olen nyt käyttänyt vajaan puoli vuotta, ja nyt siis haluan myös oman blogin. Facebook on jo kiistatta osoittanut tarpeellisuutensa. Siellä olevan tilkkuryhmän kautta olen saanut kurssilaisia omille tilkkutyökursseilleni.