Syksyn -21 ja kevään ja kesän -22 tilkkukursseja:

Tässäpä yhteenveto tulevista tilkkukursseistani. Laitappa kalenteriin ja ilmoittaudu mukaan kun aika on!

Vanajaveden opisto 16.-20.8.2021 Voi jo ilmoittautua

Kouvolan opisto 23.-27.8. 2021 Voi jo ilmoittautua

Hyvinkään opisto 3.-5.9.2021 Ilm. alkaa 10.8. klo 10

Mäntyharjun opisto  (keskeneräisten kurssi) 17.-19.9.2021 Ilm. alkaa 29.6. 2021 klo 12.30

Valkeakoskiopisto 24.-26.9.2021 Voi jo ilmoittautua

Nurmijärven opisto 1.-3.102021 Ilm. alkaa 9.8. klo 9.00

Raision opisto 8.-10.10 Voi jo ilmoittautua

Heinolan opisto 15.-17.10. Ilm alkaa 1.8.

Vanajaveden opisto Parola 29.-31.10 Ilm alkaa 12.8.klo 17.00

Wellamo-opisto, Hollola Heinsuo 6.-7.11 ja 20.-21.11. Ilm alkaa 10.8.klo 10.00

Mäntyharjun opisto   26.-28.112021 Ilm. alkaa 29.6. 2021 klo 12.30

Wahren-opisto 3.-5.12 2021 Voi jo ilmoittautua

KEVÄTPUOLI:

Valkeakoskiopisto 14.-16.1.2022 Voi jo ilmoittautua

Wellamo-opisto, Lahti 22.-23.1. ja 5.-6.2 ja 12.-13.2. 2022 Ilm alkaa 10.8.klo 10.00

Mäntyharjun opisto  (keskeneräisten kurssi) 28.-30.1.22 Ilm. alkaa 29.6. 2021 klo 12.30

Nurmijärven opisto18.-20.2. 2022 Ilm. alkaa 9.8. klo 9.00

Päivölän opisto 11.-13.3.2022

Mäntyharjun opisto   25.-27.3. 2022 Ilm. alkaa 29.6. 2021 klo 12.30

Raision opisto 1.-3.4.2022 Voi jo ilmoittautua

Itä-Hämeen opisto 8.-10.4. 2022

KESÄ:

Mäntyharjun kesätilkku 1 (6 päivää) 13.-18.6. 2022  Ilm. alkaa 29.6. 2021 klo 12.30

Mäntyharjun kesätilkku 2 (5 päivää) 27.6.-1.7. 2022  Ilm. alkaa 29.6. 2021 klo 12.30

Mäntyharjun kesätilkku 3 (6 päivää) 4.-9.7. 2022  Ilm. alkaa 29.6. 2021 klo 12.30

Mäntyharjun kesätilkku 4 (5 päivää) 11.-15.7. 2022  Ilm. alkaa 29.6. 2021 klo 12.30

Valkeakoskiopisto  Kesätilkku Pälkäne 20.-22.6. 2022 Voi jo ilmoittautua

Iltaryhmät Vanajaveden opistossa Tuulos(ke), Hauho (To), Parola (to)

Valkeakoskiopistossa Kangasala (ke)

Wellamo-opistossa Hämeenkoski (ma)

Pitkästä aikaa teen taas päivityksen tänne blogiini. Vuosi on mennyt jättimäistä digiloikkaa ottaessa.

Melkein jouluun saakka sain pitää livekursseja ja sitten siirryttiin etäkursseihin. Yllättävän mukavasti kurssilaiset suhtautuivat pakon sanelemaan etäkurssiin. Montakaan ei jäänyt tulematta mukaan. Mutta minulla työmäärä lisääntyi huimasti, kun aloin tehdä videoita eri aiheista, mitä kurssilaisille opetin. 

Ompelin siis kustakin mallista uuden mallin ja kuvasin kaikki vaiheet. Sitten alkoi suurin työ eli editointi. Onneksi meidän koneella (iMac) on hyvä ja selkeä editointiohjelma imovie, jota opin vihdoin käyttämään. Kiitos siitä kuuluu 3 aikuiselle lapselleni, joita vuorotellen manguin tulemaan teamvieweriin. Teamviewer on siis sellainen ohjelma jolla toinen ihminen riippumatta sijainnista voi "ottaa" tietokoneen ruudun "käsiinsä" ja näyttää mitä pitää milloinkin tehdä. Sitkeän harjoittelun tuloksena, opin editoimaan videoita. Eli siis leikkasin, tein siirrokset, lisäsin tekstiä tai puhetta tai musiikkia, lyhensin videoita tai nopeutin niitä ja poistin ääntä (esim. ompelukoneen). Aikaa siinä kului, niin että 10 minuutin videon tekemiseen saattoi hyvinkin mennä päivä tai kaksi. Opin myös lataamaan videot omalle Youtube-kanavalleni: Tilkkuja Sannan tapaan. Suurimman osan videoista laitoin niin että ne ovat piilotettuja, ja näytän niitä sitten vain omilla kursseillani. En siis jaa niitä kurssien yhteydessä, etteivät ne lähde kiertämään ympäriinsä. Tämä on työtäni ja hankin elantoni kurssien pitämisellä.

Keväällä aloitin myös ihan pelkkien etäkurssien pitämisen. Wellamo-opiston kursseja tuli ensin 4 ryhmää, koska suosio oli suuri. Mäntyharjun opistolla oli ensin kurssi johon tuli 2 ryhmää ja sitten vielä kolmas kurssi, johon tuli 3 ryhmää. Viimeinen etäkurssi oli 19.5.

Nyt olenkin sitten täysipäiväisesti valmistellut Mäntyharjun kesäkurssin ohjelmistoa.

(Vielä mahtuu mukaan sinnekin)

Vanajaveden opiston kesäkurssi siirtyi kesäkuulta elokuulle ja paikkakin muuttui Lautsiasta Petäykseen.

Se on 16.-20.8.2021

Petäys on Hattulan Tyrvännössä upeassa niemessä oleva kurssikeskus. Kannattaa googlettaa Petäys.

Siellä on ohjelmassa mm. kuvan pehmokissa ja 2 vetoketjun penaali ja monilokeroinen laukku (kuvassa Hollolan kurssilaisten laukkuja) ja tietysti useita blokkimalleja ja muuta mukavaa.

Sen voi ottaa todella loman kannalta, koska paikka on niin upea. Siellä on saunat ja uintimahdollisuusdet jne.

Sitten löytyy vielä ihan uusi kurssi Kouvolan opiston sivuilta elokuulta

Eli se on 23.-27.8.2021

Siellä on osittain sama ohjelma kuin Mäntyharjulla, mutta erojakin on

Tule ihmeessä mukaan kurssille. Kaikilla kursseilla noudatetaan tarkasti viranomaismääräyksiä terveysturvallisuuden kanssa!

Nähdään!

 

Kevään ja kesän uusia kursseja 2021

 Nyt on aika päivittää kevään ja kesänkin uusia tilkkukursseja. Aika monille kursseille voi jo ilmoittautua ja onkin TÄRKEÄÄ että laitat jo nimesi listoille, vaikka maailmantilanne on epävakaa. Ensinnäkin siksi että minä aina monta kertaa viikossa tsekkaan nimilistoja ja mietin ja jännitän että tuleekohan tarpeeksi nimiä, että saan kurssin pitää. Varsinkin tänä erikoisena aikana on tosi lohdullista lukea nimiä, jotka ovat tulossa. Kurssilletulonhan voi kaikissa opistoissa perua ilman lisäkuluja viikkoa ennen kurssin alkua, ja monissa opistoissa peruminen onnistuu kuluitta senkin jälkeen. Sairastapauksissa  peruminen on myös ilmaista. Turvavälit ja hygieniakysymykset otetaan tietysti huomioon jokaisessa opistossa ja maskeja (tai vähintään visiiriä) käytetään niin kauan kuin suositus on voimassa. 

Joten käyppä ilmoittamassa itsesi mukaan kurssille!! Tee siitä vaikka joululahja itsellesi tai tietysti myös vaikka tilkkuilevalle ystävällesi.

TAMMIKUU:

HUOM kurssi siirretty helmikuulle Valkeakoskiopisto, Naakan koulu ( on jo auki)

la 23.- su 24.1. ja la 6.-su 7.2. 2021 Wellamo-opisto Aikuiskoulutuskeskus , Lahti ( on jo auki)

pe 29.1.- su 31.1. 2021 Mäntyharjun kansalaisopisto, Iso-Pappila, keskeneräiset (on jo auki)

HELMIKUU:

la 6.-su 7.2. 2021 Lahti jatkuu ks. yllä

pe 12.- su 14.2. 2021 Päivölän opisto, Valkeakoski (tulee auki piakkoin)

pe 19.- su 21.2. 2021 Nurmijärven opisto, Heikkari (on jo auki)

pe 26.- su 28.2. 2021 Valkeakoskiopisto, Naakan koulu ( on jo auki)

MAALISKUU:
pe 12.- su 14.3. 2021 Raision opisto, Vaisaaren koulu ( on jo auki)

pe 26.- su 28.3. 2021 Mäntyharjun kansalaisopisto, Iso-Pappila,  (on jo auki)

HUHTIKUU:

pe23.- su 25.4. 2021 Itä-hämeen opisto, Hartola (on jo auki)

KESÄKUU/HEINÄKUU:

ma 7.- pe11.6. 2021 Vanajaveden opisto, Lautsia, Hauho ( on jo auki)

ma 14.-18.6. 2021 Mäntyharjun opisto kesäkurssi 1. (on jo auki)

ma 28.6.-2.7. 2021 Mäntyharjun opisto kesäkurssi 2. (on jo auki)

ma 5.-9.7. 2021 Mäntyharjun opisto kesäkurssi 3. (on jo auki)

ma 12.-16.7. 2021 Mäntyharjun opisto kesäkurssi 4. (on jo auki)

ELOKUU:

ma 23.-27.8. 2021 Kouvolan opisto ( Ilm. aukeaa 3.5.)

Muutama tyhjä viikonloppu/viikko kalenteristani vielä löytyy. Mielelläni tulen johonkin uudellekin  paikkakunnalle kurssia pitämään, jos löytyy joku opisto järjestäjäksi ja palkanmaksajaksi. Voit siis ehdottaa minua oman seutusi opistolle.

Kurssien ohjelmia en tähän etukäteen kirjoita. Termi "Tilkkuja Sannan tapaan" tarkoittaa sitä että kurssillani on aina muutamia käytännön tarve-esinemalleja (laukku, kassi, pussukka, patakinnas, kori, säilytin yms...) ja lisäksi useita eri blokkimalleja, joista neuvon mielelläni, miten saat tehtyä tyynyn, kaitaliina, peiton, seinätekstiilin, maton tms... Joskus on myös mukana pehmolelumalleja. Otan aina vähän huomioon sitä ketä kurssille on tulossa, senkin tähden on tärkeää hyvissä ajoin nähdä ilmoittautuneet. Eli siis jos tiedän että nämä ihmiset ovat jo tehneet tälläisiä juttuja, niin en ota niitä malleja uudelleen ja jos taas kaikki on kaikille uutta laadin ohjelman eri tavalla. Toiveitakin otan jonkun verran huomioon, mutta en ole mikään ohjetoiveautomaatti. Tämä on tyylini ja siitä ovat monet pitäneet. Takaan sen että kaikille on taatusti kursseillani tekemistä!

Nyt kipin kapin ilmoittautumaan. Nähdään tilkkukursseilla!

Hauhon kirjaston verhot

 Koronakevään patalapputempaukseni seurauksena sain tilauksen Hauhon kirjastolta. Sinne tilattiin verhot lasten osaston ikkunoihin! Sain vapaat kädet työlle ja niinpä se kesän ajan muhi alitajunnassani. Syksyn tullen aloin haeskella Pinterestistä erilaisia eläinmalleja. Niitähän on siellä vaikka millä mitalla. Niitä sitten aloin pikkuhiljaa toteuttaa ja keräilin niitä kansioon. Kun niitä alkoi olla jo useita valmiina, aloin miettiä miten niihin saisi liitettyä jotakin tarinaa, koska työ on aina mielenkiintoisempi, jos siihen liittyy tarina. Erityisesti tässä tapauksessa kun verhot menivät kirjastoon, niin tuntui tärkeältä liittää niihin tarina.Tuli sitten mieleeni kaikkia eläimiä lapsuuskodistani tai lähipiiristäni. Minulla ei itsellä ole kotieläimiä. Mutta tarinat löytyi kaikille eläimille, ja ainakin facebookin seuraajat tuntuivat niistä pitävän. 

Olen myös aina joskus tehnyt opettajan sijaisuuksia alakoulussa, ja olen ollut kovasti murheissani, kun nykyään ei enää opeteta lapsille kaunokirjoitusta. Hienomotoriikan harjoittelua tulee nykylapsille tosi vähän, vaikka monet osaavat varmaan jo lähettää tekstiviestin ennen kuin kunnolla puhuvat! Niinpä tein töihin selostukset sillä vanhalla kaunokirjoituksella, jota Notkon Marjatta minulle Juttilan kansakoulussa muinoin opetti! Eli tein sen vapaalla kädellä kirjoittaen, ompelukoneesta syöttäjät pois käytöstä ja sitten vain liikutellaan kangasta koneen neulan alla. Kun vein verhot kirjastoon, testasimme pystyykö nykynuori (=8-luokkalainen TET-harjoittelija) lukemaan tekstiä. Ei melkein pystynyt! Harmi. 

Julkaisen nyt tässä tarinat kunkin kuvan takaa. 

Ensimmäinen on Hevosverho:

”Virra, perämaan kyntäjä”

Tämän nimisellä hevosella äitini lapsuudessaan jyrästi ”Perämaa”-pellolla. Siitä palkaksi hän sai ihka oikeat nylon-sukat!

Tämä Suomen hevonen on nimeltään Into, ja se oli Isoisäni työhevonen. Isoisäni oli kova hevosmies ja hän opetti meidät lapsenlapset tekemään hevoskauppoja. Kaikki osasimme sylkäistä kämmeneen, pyyhkäistä se persukseen ja tarjota kämmenen ”ostajalle” hevoskaupan merkiksi jo paljon ennen kuin osasimme puhua!

Minun lapsuudessani hevoset olivat jo tosi harvinaisia. Traktorit syrjäyttivät ne peltotöissä. Laitumilla näkyi vain lehmiä. Nykyään näkee laitumilla paljon useammin hevosia kuin lehmiä!

Tämä on Vappu, yksi Vaarini työhevosista. (Nämähän eivät ole näköispatsaita!) Työhevosia heillä oli parhaina aikoina 6-7. Vaari oli isäni isä ja heidän talonsa sijaitsi Sotkian kylässä aivan Turkuradan ylikäytävän lähellä. Koskaan ei tiettävästi heidän hevosensa jäänyt junan alle, mutta surullinen tarina kertoo naapurin isännästä, jonka koira kohtasi loppunsa junan kanssa! 

Kun tuo ärrää pahasti sortava mies kantoi koiraansa kotiin, hänen kerrotaan sanoneen: 

”Kunhan Rrekku tästä virrkoo, nin kyllä tietää junaa varroo!”    Isoisäni, (äitini isä) jonka koti sijaitsi saman radan varrella Sontulan kylässä, kiusoitteli aina meitä lapsia että ”Kattokkaa mettäkulman lapset junaa”. Tuuloksessa kun ei junat kulje!

”Musta Ori” oli TV-sarja, jota esitettiin lapsuudessani perjantaisin klo 14.00. Silloin koulusta riennettiin kotiin, että ehdittiin nähdä tuo ohjelma.

Kerran meinasin myöhästyä ohjelman näkemisesta, kun Kettulan risteyksessä päätettiin kaverin kanssa ryömiä sen betoniputken läpi, joka kulki tien alta!! Puolivälissä ryömintää tuli äitiä ikävä! Ei meinannut jaksaa vetää itseään loppuun saakka, mutta takaisin paluu tuntui vielä vaikeammalta. Tuon keikan jälkeen olen vältellyt ahtaita paikkoja!

Nyt kun googletin, niin en olekaan enää varma oliko ohjelma sittenkin ”Uljas Musta”. Joka tapauksessa se kertoi pojasta, joka mustan komean hevosen kanssa aina pelasti pulaan joutuneita. Itse en siis koskaan ole ollut mikään hevostyttö, en ole ratsastanut, enkä ollut edes hevosen kyydissä, mutta ihailen kyllä ihmisiä, jotka noiden uljaiden eläinten kanssa toimivat!

Lapsena ihmettelin usein tuttua lastenlaulua: ”Jänis istui maassa”

Siinä toisessa säkeistössä jänikselle tulee tohtori. Lapsuuskodissa lehmille usein tuli tohtori, mutta ei silloin juuri muille eläimille tohtoria tilattu. Ei nyt ainakaan jäniksille! Jos joku muu eläin oli kipeä, niin lääkäri kyllä katsoi ”lehmänhoitoreissulla”.

Kun äiti ja isä ostivat talomme aikoinaan ihan vieraalta vuonna 1964, niin talokaupassa tuli mukana koira nimeltä Apu. Kun Apu sitten kerran vanhana joutui tappeluun mäyrän kanssa, niin että mäyrä puri pahan haavan Apun niskaan, eläinlääkäri kyllä hoiti lehmäreissulla tuota haavaa, mutta haava ei parantunut ja vihdoin Apu sitten sai lopullisen unipiikin eläinlääkäriltä. Apun jälkeen meille ei enää koiraa otettu.

Toisena Koiraverho:

 

Onni on ruskea tilkkusnautseri. Kuten moni tietää, en ole lainkaan koiraihminen. Minä pelkään koiria ja koska olen myös koirille allerginen, niin saan oivan alibin ettei minun tarvi koiria rapsutella. Koirapelkoni saattaa olla perua lapsuudestani. Silloin jouduin kesäisin usein vahtimaan 4 vuotta nuorempaa pikkuveljeäni äidin ollessa lypsyllä. Veli oli pihassa leikkikehässä ja pihassa vieraili usein tosi pelottavan näköinen koira Rexa nimeltään. Se haukkui, murisi ja näytteli hampaitaan. Se tuli jostain talosta Kettulan sahalta ja kävi tosi usein meillä pelottelemassa! Ei se kai koskaan ketään purrut, mutta tosi pelottava se oli. Äiti sanoi sitä Rexa Pahleviksi, kai Persian saahin mukaan. Hyppäsin kai joskus itsekin leikkikehään turvaan tuolta ärisijältä.

Kun löysin tämän snautseri-mallin pinterestistä, niin mieleeni tuli heti yhden tilkkuystävän snautseri. Tein tämän ruskeilla kankailla, koska ne sopivat tähän mielestäni hyvin. Sitten joku sanoi että ei ole olemassa ruskeita snautsereita! Mutta tilkkusnautsereita on vaikka minkävärisiä!!

Onni-koira on mukana useissa tilkkukaverini päivityksissä ja sitä on mukava seurata.

Tämä koira on rodultaan

Bichon frisé. Tämän rotuinen koira, nimeltään Fico, tuli ystäväperheeni ensimmäiseksi koiraksi. Aikoinaan lenkkeilin aina ystäväni ja Ficon kanssa sillä aikaa, kun kuopukseni oli harrastamassa Hämeenlinnassa. Tulipahan lenkkeiltyä! Ihmettelin usein kuinka Fico rohkeasti ja ärhäkästi haukkui vastaantuleville koirille. Mitä isompi koira, sen innokkaammin Fico haukkui! Kai sitä pientä kokoa piti korostaa rohkealla lähestymistavalla!

Silloin kun Fico oli juuri tullut tullut tähän perheeseen, taisimme olla ystäväni kanssa muistaakseni Barcelonassa matkalla. Siellä sitten minäkin koiratarvikeliikkeessä asiantuntevasti olin ostamassa Ficolle tuliaisiksi talutushihnaa... Fico on jo mennyt koirien taivaaseen, rauha hänen sielulleen!

Tämä terhakka kettuterrieri on nimeltään Totti ja tämä kyllä on melkein näköispainos hyvän ystäväni koirasta! Totti on kova poika haukahtelemaan ja siksi sitä vähän pelkään. Ei se minulle ole mitään pahaa tehnyt, ihmettelee tietenkin, miksi en rapsuttele sitä!

Lapsena kummastelin usein sukkien kestävyyttä, kun Sidoste-sukan mainoksessa kaksi kettuterrieriä repi sukkaa eri suuntiin ja aina se vaan kesti. Hämmästykseni oli suuri, kun pari joulua sitten sain tietää että Sidoste-sukkia tehdään vieläkin Tampereella. Siellä on oikein hieno tehtaanmyymäläkin! Etsimme sieltä siskon miehelle joululahjaksi tiettyjä sukkia ja löysimme! Suosittelen suosimaan suomalaista! Kaikkea ei sentään vielä tehdä Kiinassa!

Jeppe, iloinen irvistäjä on brysselin griffoni. Tämä koira on vanhemman poikani pikkuperheen koira. Jeppeä en pelkää, koska hänellä on hampaat niin tosi suloisessa irvistysasennossa koko ajan. Kerran olen ollut jopa hoitamassa Jeppeä! Pojalleni oli tulossa joku takuuvaihtotuote, ja se luvattiin tuoda kotiin sillä ehdolla että joku oli sitä vastaanottamassa. No koska minulla on iltatyö, niin ehdin päiväksi odottamaan tuota lähetystä. Otin tietysti ompelukoneen ja ompeluksia mukaan, että aika kului mukavasti. Niin me sitten Jepen kanssa odotimme lähettiä! Kun tuo ukkeli vihdoin tuli ovelle, niin siinä samassa Jeppe tietysti luikahti rappukäytävään!! Apua! Niin nopeasti en ikinä ole rappuja juossut alas, kun säntäsin Jepen perään. Olin aivan varma että jos joku avaa ala-oven, niin sen jälkeen Jeppe painuu mutkaista tietä näkymättömiin. No onneksi ei kukaan avannut ala-ovea. Maanittelemalla sain kuin sainkin Jepen tulemaan kotiin takaisin. Syliini en uskaltanut häntä ottaa. Kyllä oli pulssi korvissa, kun sain oven perässäni kiinni ja Jepen takaisin kotiin! Jälkeenpäin kun olen Jeppeä seurannut, niin ei hän

Tämä snautseri on nimeltään Nappi ja hän on veljeni perheen koira. Nappi on jo vanha ja hän on tosi kiltti eikä hauku minuakaan, joten en pelkää Nappia! Nappia lenkitetään tosi tunnollisesti... paitsi että kerran veljeni kyllä teki tunnustuksen: hän lupasi muulle perheelle että hän lähtee viemään Napin lenkille. No sitten hän tuli katumapäälle eikä jaksanutkaan lähteä lenkille vaan meni Napin kanssa alakerran takkahuoneeseen ja olivat siellä puolisen tuntia. Nappi lupasi olla kertomatta kenellekkään että eivät lenkille lähteneetkään! Nappi piti lupauksensa, mutta minä hölppä kerroin

Kolmas verho on Kissaverho:

Tämä kissa on nimeltään Pörri ja se oikeasti oli kyllä kokovalkoinen, mutta välillä se möyri pelloilla hiirien ja myyrien perässä, niin että oli joskus vähän ruskeakin. Pörri tuli meille niin, että kun edellinen kissa oli mennyt edes, niin äiti antoi luvan hakea Mikkolasta uuden kissanpennun meille. No, minä lähdin asiaa polkupyörällä toimittamaan. Talossa tuottelias emokissa oli juuri saanut jo uudetkin poikaset, enkä tiennyt mitään suloisempaa kuin lähes vastasyntynyt kissanpoikanen. Pörri, joka meille piti tuoda oli jo luovutusiässä ja siis edellistä poikuetta ja lähes ison kissan kokoinen. Se ei ollut ollenkaan yhtä suloinen kuin tuo kämmenelle mahtuva karvapallo. Iloisena polkaisin kotiin tuon ihanan kissavauvan kanssa. Esittelin sen äidille ja järkytyksekseni äiti pakotti minut oitis viemään kissanpennun takaisin. Se oli vielä imeväinen, mutta en sitä silloin ymmärtänyt. Tuolla talossa oli silloin vain tytär kotona kun hain kissan, eikä me tajuttu että ei niin pieni kissa voi olla ilman emää. No, itkien palautin kissavauvan emälleen ja itkien toin tuon ison kissarontin meille. Kaiken huipuksi se vielä pissasi minun hienoon turkoosiin tekonahkakoulureppuuni!!

Kyllä harmitti!

Koskaan en oikein Pörristä oppinut kovin paljoa pitämään, koska alku oli niin tylsä. Hyvä hiirikissa se kuitenkin oli ja eli meillä tosi monta vuotta!

Tämä kissa on nimeltään Nökö, ja se on lapsuuskotini nykyinen kissa. Veljeni isännöi nykyään ja talossa on lehmämäärä huomattavasti kasvanut lapsuudestani. Nökö tuli taloon yli 10 vuotta sitten ja pian sille otettiin kaveriksi Pena. Nökö halusi kuitenkin olla talon ainoa kissa ja pian Pena lähtinkin omille teilleen eikä koskaan tullut takaisin. Kukaan ei tiedä mitä sille kävi! Nökö tykkää makoilla heinäkasassa ja pyydystelee hiiriäkin. Rapsutuksistakin se kovasti pitää. Ja tulee usein keittiön leveälle ikkunalaudalle pyytämään sisäänpääsyä, aivan kuten Pörri-kissakin ennen vanhaan!

Tämä kissa on nimeltään Hyrrä. Kuten jo aiemmin olen kertonut olemme muuttaneet Tuulokseen Kylmäkoskelta vuonna 1964, kun isäni ja äitini ostivat tilan. Silloin talossa oli mm Apu-koira ja Hyrrä-kissa. Hyrrällä oli töpöhäntä ja jonkun minulle kerrotun legendan mukaan rotta olisi tappelussa katkaissut Hyrrän hännän. No muistaakseni kävi sitten niin, että kun Hyrrä sai pentuja niin nekin olivat töpöhäntäisiä. Eli lienee ollut joku geenivirhe.

Noilta meidän Tuulokseen muuton alkuajoilta kerrotaan myös sellaista hauskaa tarinaa että kun maatilan muutto n. 80 km oli tuohon aikaan aika kova homma, kun mm. traktori ja puimuri tuotiin ajamalla perille niin tarvittiin apuvoimia. No isä on isosta perheestä kotoisin ja hänen 2 nuorinta veljeään Matti ja Pekka olivat sopivia apumiehiä alkuaikoina. Koska talomme oli pitkä ja kapea ja siinä oli paljon ovia, niin uhohtui pojilta välillä sulkea ovia perässään. Äiti niitä poikia komensi että tuokaas nyt vähän niitä ovia tännepäin, kun tarkoitti siis että sulkekaas ovet perässänne. No pojat teki työtä käskettyä ja irrottivat väliovet saranoiltaan ja toivat äidille!!

Tämä on hiiri, joka kurkisti seinän raosta! Tuuloksessa asuimme siis 6 ensimmäistä vuotta vanhassa päärakennuksessa, kunnes vuonna 1970 valmistui uusi päärakennus. Vanhaan taloon tuli ja meni kylmä vesi ja hampaiden pesu tehtiin aina keittiön seinälavuaarin edessä. Viemäriputken vieressä oli selkeä rako, josta hiiri joskus kurkisti kun hampaita pestiin. Ihmettelin aina kuinka rohkeasti isosiskoni polkaisi jalkaa ja komensi hiiren takaisin piiloonsa! Minä kyllä vieläkin pelkään/inhoon hiiriä kovasti! Mutta minähän olenkin pikkusisko, joka esim. Tuulokseen tuotiin vasta viimeisessä muuttokuormassa yhdessä Television kanssa! Olin vasta 10 kk ikäinen kun Tuulokseen muutettiin!

Hiiret olivat aina merkittävä kissanruoka lapsuudessani, luultavasti purkkiruokia ei kissoille ollut vielä keksitty?!

Tämä kissa on äitini lapsuuskodin pitkäikäinen kissa nimeltään Levaani. Oikeasti se oli ihan kokomusta. Levaanille meinasi kerran käydä tosi huonosti. Se tykkäsi nukkua lämpimässä ja joskus se nukkui puuhellan uunin jälkilämmössä. Se oli siis se erillinen uuni, missä ei poltettu puita, vaan mikä lämpeni kun hellan pesää lämmitettiin. No, usein kun oli kylmä talvipäivä, niin uunin suuluukku avattiin että lämpö enemmän leviäisi keittiöön. Levaani hyppäsi uuniin nukkumaan, eikä herännyt kun isoisä laittoi luukun kiinni ja sytytti tulet hellan pesään. Jonkin ajan kuluttua alkoi kuulua vaimeaa mourunaa eikä heti tajuttu missä kissa mourusi. Vihdoin isoisä arveli että olisiko kissa uunissa, joka alkoi jo olla kovin kuuma. Hän avasi luukun ja uunista mätkähti maahan puolikuollut kissa. Isoisä heitti nopeasti kissan ulos lumihankeen virkoamaan ja Levaani virkosi ja jatkoi elämänsä vielä pitkään!

Kuulemma äitini käytti Levaanin nimeä myös salanimenä puhuessaan tyttökaverinsa kanssa kahdesta veljeksestä, joista myöhemmin tuli heidän aviomiehensä. Puhelinkeskusteluissa puhuttiin isosta Levaanista ja pikku-Levaanista... eikä isoäiti ja isoisä kai osanneet arvata että puhuttiin pojista!!

Lopuksi vielä kokonaiset kuvat verhoista:

 

Pfaff: Tekijänä Sanna Paranko

 

Silitys tapahtuu kodinhoitokomerosta tulevalla silityspöydällä. 

"Romuhyllyt" piilotin unikkokankaan taakse!

Omasta pihasta löytyi vielä "joriinit" eli Daaliat maljakkoon.

Suuntana ompelu!

Sain olla tekemässä livevideota! Pfaffin maahantuojalta Jutta ja Irene tulivat meille ja teimme livevideon facebookissa. Kerta oli meille kaikille kolmelle ensimmäinen, ja siksi jännittävä kokemus. Sitä edelsi parin päivän raivaus ompelutilassani, joka on keittiöstä osa. Eli minulla ei ole erillistä ompeluhuonetta, mutta olen kuitenkin saanut ihan välttävästi toimivan tilan järjestettyä keittiöön.

Mietin monesti autoa ajellessani, että mitähän nopeaa ja helppoa voisin tuolla videolla tehdä, ja niinpä päädyin yhdistettyyn karkkikulhoon/ mikrokeittopatalappuun. Idean olen nähnyt joskus pintersetissä,  ja olen sen siitä muokannut.

Lisäksi ajattelin näyttää 3D-rusetin yhdistettynä hirsimökkiin. Tähän löytyi parikin tapaa!

Ja kaupan päälle vielä tuo mukin/viinilasinalunen.

Siinä se kolme varttia kului sukkelaan ja oli kiva kuulla kun katsojilta tuli välillä kysymyksiä ja kommentteja

Klikkaa tästä katsoaksesi videon:

Syksy saapuu ja kurssit alkavat!!

 

Vielä on kesää jäljellä, mutta tuleehan se syksykin aikanaan!

Nyt on kuitenkin viimeistään aika ilmoittautua syksyn kursseille. Joihinkin opistoihin on jo ilmoittautuminen ollut käynnissä, mutta viimeisimmät  ilmoittautumiset avautuvat lähipäivinä.

Kurssien osallistujamääriä on monella paikkakunnalla alennettu, että varmasti pystytään toimimaan väljästi. Tietysti myös käsihygieniasta huolehditaan!

Ilmoittaudu nyt ihmeessä mukaan, ettei vain käy niin, että joltakin paikkakunnalta tilkkukurssi loppuisi. Sitten saattaa kulua useita vuosia ennen kuin tunteja taas riittää tilkkuihin!

Mikäli kesäisen tilkkunäyttelyni kävijöitä on uskominen, monella paikkakunnalle tulee jopa ruuhkaa tilkkuihin! Niin moni näyttelyvieras lupasi tulla syksyllä tilkkuryhmiini! Toivon todella runsasta osanottoa. Kaikille uusillekin harrastajille olen aina sanonut, että tilkkukurssille tullessa ei tarvita mitään muuta kuin halu oppia!! Loppu on minun vastuullani. Tietysti odotan näkeväni myös kaikki vanhat tutut tikkukursseillani!

Näillä puheilla: Tilkkukurssila nähdään!

Wellamo-opisto, ilmoittautuminen on käynnissä!

jtv(=joka toinen viikko) maanantai Hämeenkoski

24.-25.10. ja 7.-8.11.2020 klo 9.00-17.00 Heinsuon koulu, Hollola

la-su 23.-24.1. ja 6.-7.2. klo 9-15. WELLAMO-opisto, Lahti

Vanajaveden opisto, ilm. alkaa 12.8.klo 17.00:

jtv keskiviikko Tuulos

jtv torstai Hauho

jtv torstai Parola

Valkeakoski-opisto, ilmoittautuminen on käynnissä

 4.-6.9.20 Valkekoski-opisto Naakan koulu HUOM! Tänne tarvitaan lisää väkeä!!

jtv  tiistai Pälkäne HUOM! muutama puuttuu!

jtv keskiviikko Kangasala

 8.-10.1.21 Valkekoski-opisto Naakan koulu

Raisio-opisto, ilmoittautuminen on käynnissä

25.-27.9. Vaisaaren koulu

Nurmijärven opisto ilmoittautuminen on käynnissä

2.-4.10. Heikkari

Heinolan opisto ilmoittautuminen alkaa 17.8.

09.-11.10. Sormustin

Kouvolan opisto ilm. alkaa 17.8.

16.-18.10.

Itä-Hämeen opisto , Hartola, voi jo ilmoittautua

30.10.-1.11.2020

Mäntyharjun kansalaisopisto ilmoittautuminen on käynnissä

18.-20.09.               Keskeneräisten viikonloppu Pappila

27.-29.11.               Jouluiset tilkkutyöt

29.-31.01.21          Keskeneräisten viikonloppu Pappila

26.-28.03.21          Tilkkuviikonloppu Pappila

14.-18.06.21          Kesäkurssi 1.

28.6.-02.07.21      Kesäkurssi 2.

05.-09.07.21          Kesäkurssi 3.

12.-16.07. 21         Kesäkurssi 4.

Tilkkunäyttely 18.-26.7.2020

Kesä on kulunut nopeasti 4 tilkkukurssin pidossa Mäntyharjulla ja niitä seuraavan viikon olen järjestänyt tilkkunäyttelyä,  joka on 18.-26.7.2020 Alvettulan Seuratalolla.
Näyttely koostuu pääasiassa sukulaisille lahjaksi tekemistäni peitoista ja kursseille malleiksi tekemistäni laukuista ja pussukoista.
Tervetuloa ihastelemaan kaunista hirsistä seurataloa, joka on sisäpuolelta vuorattu tilkkutöillä.
Näyttely on avoinna päivittäin klo 11-18. Paikalla on myös siskontytön pitämä kesäkahvila, johon hän itse leipoo tarjottavat!